Joulu
Joulu lähestyy. En kauheen innolla sitä odota. Sä et oo täällä viettämässä joulua meijän kaa. Aion jouluaaton olla meillä kotona, meen varmaan laivalla joulu- ja tapaninpäiväks. Kuka tekee meille nimikkopiparit, leipoo pullaa, keittää riisipuuroo ja laittaa sinne mantelin ja kaikki saa silti sen karkin? Kuka jakaa lahjat, nauraa meijän kaa ja kuuntelee joululauluja? Vaalin näitä muistoja joita ollaan tehty ja saatu sun kanssa. En halua niiden ikinä menevän rikki. Mä käytän sun pipoo, lapasii, ja sukkii, oot lähellä mua. Ikävä raastaa rintaa, toivon että oot ylpee musta. Olispa sinne yläkertaan puhelin jotta voisin soittaa. Mietin usein sun puhelinnumero ja meinaan soittaa.
�� Varmasti vaikee tää eka joulu ilman äitiä. Onneks sulla on vielä iskä joka on tukena. Anna itelles aikaa käsitellä äidin kuolemaa ja anna tunteiden tulla. Tunteet voi pitkään olla pinnalla mutta loppupeleissä nekin on ohimeneviä ja muuttuvia. Olo helpottaa vielä jonain päivänä. Onneks sulla on lämpimiä muistoja äidistä vaikka se ei tässä vaiheessa lohdutakaan juuri. Koita ajatella että joulu on vähän kuin toiveiden aikaa. Aina on toivoa paremmasta olosta. Niin koitan ajatella. Älä pakota itseäs olemaan super iloinen vain koska on joulu. Sä käyt tällä hetkellä tätä taistelua. Voimia sulle! - Anni (se Ruisrock -tyyppi)
VastaaPoistakiitos ihana <3
Poista